Ylläoleva kuva on otettu Kairossa maanantaina 7. syyskuuta. Kourallinen vasemmisto- ja ihmisoikeusaktivisteja halusi järjestää kynttilämielenosoituksen Al Duweiqan maanvyörymän uhrien muistoksi. Kaksi päivää aiemmin suuri kalliokieleke murtui itä-Kairossa, haudaten alleen viitisenkymmentä taloa yhdessä kaupungin köyhimmistä slummialueista. Alueen elintason mukaisesti kussakin talossa on 2-4 kerrosta, ja kussakin huoneessa asuu monihenkinen perhe. Tiistaihin mennessä kivikasojen alta on kaivettu 57 kuollutta ja 71 haavoittunutta ihmistä. Kalliolohkareiden alle hautautuneena on edelleen viitisensataa ihmistä. Osa mielenosoittajista tuli aukiolle suoraan vyörymäalueelta, pitkän vapaaehtoistyöpäivän jälkeen.
Heidän mielestään poliittisten päättäjien on kannettava vastuu tragediasta. Kunnallis- ja valtiontason päättäjät ovat tienneet alueen vaaroista jo vuosia, ja ovat luvanneet sijoittaa asukkaat uusiin asuntoihin turvallisemmalla alueella. Vaikka aluetta varjostavat Al Muqattamin kalliotasanne on haurasta kalkkikiveä, sen päälle on viime vuosina rakennettu jos jonkinlaista uudisasutusta. Lukuisista lupauksistaan huolimatta viranomaiset ovat jättäneet Al Duweiqan slummialueen asukkaat oman onnensa nojaan. Al Duweiqan viereen on rakennettu Suzanne Mubarakin "suojeluksessa" uusia taloja, mutta tähän mennessä asukkaita ei ole päästetty niihin. Huhun mukaan heiltä on pyydetty ilmaiseksi tarkoitetusta asunnosta 70 000 egyptin puntaa (n. 9000 euroa).
Turhautuneet Al Duweiqan asukkaat osoittivat mieltään kaupungintalolla viimeksi kesäkuussa, minkä tuloksena heistä neljä vangitiin kolmeksi päiväksi. Tuolloin eräs asukas kertoi Daily News-lehdelle pelkäävänsä, että iso kivenjärkäle romahtaa hänen kotinsa päälle minä hetkenä hyvänsä:
"The rock was secure when we first came here. But with the water and wind, it’s slowly eroding. We have complained to the local municipality, and the governorate office in Abdeen, but to no avail. An inspector came in his car, but didn’t even bother to get out. He looked out his window, and drove off"
Aika todennäköisesti tämän henkilön kotitalo on nyt kivenjärkäleiden alla. Eloonjääneiden etsintä kivien alta jatkuu, nyt jo viidettä päivää. Erään tuttavani mukaan alueella vallitsee tällä hetkellä täysi kaaos. Armeija on saartanut alueen, ja harjoittaa satunnaista kontrollia sen suhteen kuka pääsee ulos ja kuka sisään. Maansiirtoautot eivät ole päässeet kunnolla paikalle kapeita kujia pitkin. Mellakkapoliisien ja avustusoperaatioon turhautuneiden paikallisasukkaiden väliset yhteenotot sekoittavat pakkaa entisestään. Eilen paikalle saapunu Kairon kuvernööri Abdel Azim Waziir joutui kivisateeseen antaessaan haastattelua kansalliselle tv-kanavalle.
Alueella kukaan ei oikein tiedä kuka on kukin, ja missä, onko hän alueen asukas, itsenäinen tai yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijä, toimittaja, sekasorrosta hyötyä tavoittelevvan rikollisliigan jäsen, vai muuten vain paikalle saapunut ihminen jolla ei ole muuta tekemistä kuin katsella tätä suurta näytelmää, josta on muodostumassa yksi nyky-Egyptin traagisimmista luonnonkatastrofeista.No mutta, palatkaamme takaisin maanantain kynttilämielenosoitukseen. Sitä ei koskaan tapahtunut. Heti kun sovitulle paikalle pysähtyi ihmisiä, tuli paikalle virka- ja siviilipukuisia poliiseja - "Yalla! Imshi!" (Mene, ala vetää!) - ja jos nokkapokkaa syntyi, niin eikun vaan kaveri lukko-otteeseen ja kulman taakse. Lopulta mellakkapoliisit saartoivat noin viitisentoista mielenosoittajaa (eli viitisentoista mielenosoittajaksi itsensä paljastanutta) tiukkaan sumppuun. Nämä mielenosoittajat saivat kuitenkin iskuja vartaloonsa, uuden merkinnän poliisirekistereihin, ja muutamilta takavarikoitiin kamera. Al Duweiqan uhrien sukulaiset eivät päässeet paikalle lainkaan, sillä poliisi saartoi heidät parin korttelin päässä erään kansalaisjärjestön tiloihin.
Mielenosoitus, joksi tätä sumputustilannetta voi paikallisittain kutsua, kesti noin tunnin. Ketään ei tällä kertaa pidätetty. Vaikka tämänkaltaiset mielenilmaukset ovat yleistyneet Kairon katukuvassa aivan viime vuosina, useimmalle kaupunkilaiselle ne tuntuvat jäävän etäisiksi tapahtumiksi, lähinnä häipyvän kiinnostuksen kohteiksi. Niiden kohdalla ei saa pysähtyä, ja virka- ja siviilipukuiset poliisit varmistavat, että ohikulkijat jatkavat matkaansa ja autoilijat ajavat nopeasti ohi. Mikäli he näkevät jonkun ottavan kamerakännykällään kuvan, kännykkä takavarikoidaan tältä "jokulta" useamman henkilön ja satunnaisen niskalenkin voimin. Pahimmassa tapauksessa hänetkin viedään kuulusteltavaksi. Kadun kulmiin parkkeeratut, mellakkapoliiseja pursuavat rekka-autot sekä siniset lahtausvankkurit (ks. kuvassa) joihin mielenosoittajat usein sullotaan, herättävät ohikulkijoissa sen verran itsesuojeluvaistoa ettei asiaan parane paneutua. Eli siitä vaan eteenpäin.
